– Tässä välikysymyksessä on vain yksi kysymys ja se kuuluu: Onko hallitus valmis muuttamaan Euroopan epäonnistuneimman talouspolitiikan suuntaa? Välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittaneen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi opposition vappuaaton tiedotustilaisuudessa.

SDP:n, keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden ja Liike nytin mukaan suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka tunnustaa tosiasiat ja kykenee korjaamaan suuntaansa. Kaikki oppositiopuolueet vaativat hallitusta perumaan ensi vuoden alusta voimaan tulevan yhteisöveron alennuksen, jonka hintalapun on arvioitu olevan runsaat 800 miljonaa euroa.

OPPOSITIOSSA on arvioitu, että Suomen julkinen velkataso suhteessa bkt:hen saattaa lähestyä jo sataa prosenttia kehyskauden lopulla. Tarkemmat tiedot selviävät tänään, kun valtiovarainministeriö julkaisee talousennusteensa.

– Eurostatin mukaan Suomi on ainoa maa, jossa asuntojen arvot, suomalaisten varallisuus, on jatkanut laskuaa. Tämä on entisestään lisännyt kotitalouksien epävarmuutta.

KESKUSTAN puheenjohtaja Antti Kaikkonen toisti viime viikon kyselytunnilla esittämänsä kysymyksen.

– Onko olemassa joku talous- tai työllisyyspolitiikan tavoite, minkä hallitus on itse itselleen asettanut ja mihin hallitus on pääsemässä tai uskoo pääsevänsä? Eihän tähän selkeää vastausta tullut. Syykin on selvä. Ei sellaista ole, Kaikkonen napautti.

Kansainvälisten suhdanteiden syyttäminen Suomen talouden heikosta hapesta ei Kaikkosen mukaan riitä.

– Se on totta, että ne ovat vaikeat. Mutta kyllä ne kansainväliset suhdanteet vaikuttavat muihinkin valtioihin Euroopassa. Ei se selitä sitä, että Suomi on onnistunut vajoamaan pohjalle kasvussa tai toisaalta huipulle velkaantumisessa tai peräti ykköseksi työttömyystilastoissa. Kyllä siinä on ihan omaakin saamattomuutta ja vääriä valintoja taustalla.

Vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran mukaan hallitus on käyttänyt taloustilannetta verukkeena pienituloisilta, lapsilta ja sairailta tehtäville leikkauksille.

– On sanottu, että on pakko. Se ei pidä paikkaansa. Valintoja voi tehdä monella tapaa, mutta olennaista on, että näillä hallituksen itse keksimillään pakoilla ei ole käännetty velkalaivaa vaan velkaa otetaan historiallisen paljon, Virta sanoi.

Euromääräisestä velasta puhuttaessa unohtuu Virran mukaan hallituksen politiikan aiheuttama mittava hyvinvointivelka ja luonto- ja ilmastovelka.

– Kun näitä velkoja ei pysty välttämättä maksamaan perästä takaisin.

Vasemmistoliiton Minja Koskelan mukaan talouspolitiikan onnistumisen tärkein mittari on suomalaisten pärjääminen.

– Kun vertaa Suomen tilannetta muihin verrokkimaihin, niin tilanne on huono. Työttömyys, köyhyys, asunnottomuus ja eriarvoisuus kaikki nämä ovat lisääntyneet tämän hallituskauden aikana. Tätä tilannetta Orpon hallitus ei saa spinnattua sellaiseksi, että talouden ongelmat johtuisivat ainostaan ulkoisista tekijöistä, Koskela sanoi.

Liike nytin Harry Harkimo totesi hallituksen ottavan seuraavan puolentoista vuoden aikana 20 miljardin lisävelkaa.

– Me puhutaan joka päivä 25 miljoonasta, joka säästetään jostain järjestöistä, kun me tehdään 20 tuhatta miljoona lisää velkaa. Tämähän on ihan naurettavaa, Harkimo sanoi ja viittasi hallituksen huhtikuun kehysriihen järjestöleikkauksiin.

– Säästöt on tehty niin, että kulutus pienenee. Ihmisiä yritetään pakottaa töihin. Se on hyvä idea minunkin mielestäni, mutta silloin pitää olla töitä. Yritetään rakentaa Länsirataa Turkuun. Se maksaa itsensä 36 vuodessa takaisin. Ei tällaista investointia tänä päivänä tarvita, Harkimo jatkoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen tiivisti välikysymyksen käytännössä kirjoittaneen itse itsensä.

– Me olemme oppositiossa vain koonneet tosiasiat. Voi sanoa, että hallitus on toiminut tämän välikysymyksen haamukirjoittajana, Tuppurainen totesi.